Spriitehtaan talo ja Tampereen Höyrypolttimon vaiheet
Näsijärven rantamaisemassa sijaitseva Spriitehtaan talo on yksi Tampereen kiehtovimmista teollisuushistorian ja porvarillisen rakennusperinteen muistomerkeistä. Se muistuttaa ajasta, jolloin höyryvoima mullisti suomalaisen viinan- ja spriinpolton ja loi perustan yhdelle maan vauraimmista 1800-luvun osakeyhtiöistä.
| Kohde | Spriitehtaan talo (Tampereen Höyrypolttimo Oy:n päärakennus) |
| Keskeiset henkilöt | Carl Johan von Windt, tehtaanjohtajat ja Tampereen kauppiasporvaristo |
| Perustamisvuosi | 1876 (Höyrypolttimo Osakeyhtiö) |
| Sijainti | Näsijärven ranta, Onkiniemi / Särkänniemi, Tampere |
| Wikipedia-viite | Artikkeli: Spriitehtaan talo (viite: tampereenhistoria.fi/Windt.html) |
Tampereen Höyrypolttimon synty
1800-luvun jälkipuoliskolla Suomen alkoholipolitiikassa ja lainsäädännössä koitti murros. Kotitarvepolton kielto vuonna 1866 loi markkinat teollisille viinanpolttimoille. Tampereen edullinen sijainti vesireittien ja hyvien raideyhteyksien solmukohdassa teki siitä erinomaisen paikan laajamittaiselle teolliselle tislaustoiminnalle.
Vuonna 1876 tamperelaiset kauppiaat ja teollisuusvaikuttajat perustivat Tampereen Höyrypolttimo Osakeyhtiön. Yhtiön tehtaat sijoitettiin Näsijärven rantaan, josta saatiin runsaasti puhdasta jäähdytysvettä ja suora laivayhteys viljantuottajien pariin Pohjois-Pirkanmaalle. Tehtaasta kasvoi nopeasti aikakautensa suurin ja nykyaikaisin spriitehdas Suomessa.
Carl Johan von Windt ja teollinen edelläkävijyys
Tehtaan ja alueen varhaishistoria kietoutui tiiviisti tehtailija Carl Johan von Windtin (1811–1878) ja hänen sukunsa nimeen. Windt oli arvostettu liikemies ja tekninen visionääri, joka ymmärsi höyrykoneiden ja modernin laitteiston merkityksen tuotannon tehokkuudelle.
Polttimon yhteyteen kohosi koristeellinen asuin- ja edustusrakennus, jota alettiin kutsua Spriitehtaan taloksi. Rakennus edusti tyyliltään aikansa herraskaista puuarkkitehtuuria laajoine kuisteineen, puuleikkauksineen ja korkeine huoneineen. Talossa asui tehtaan isännöitsijöitä ja siellä pidettiin yhtiön tärkeitä hallituksen kokouksia.
Kieltolaki ja toiminnan päättyminen
Vuonna 1919 voimaan tullut Suomen kieltolaki muutti tilanteen kertaheitolla. Vaikka Höyrypolttimo valmisti jonkin verran teknistä ja lääkespriitä, teollinen viinanpoltto loppui. Kieltolain päätyttyä vuonna 1932 valtion alkoholimonopoli Oy Alkoholiliike Ab (Alko) otti alkoholin valmistuksen ja jakelun tiukkaan valvontaansa.
Vanha tehdasalue muuttui ajan kuluessa, mutta Spriitehtaan talo säilyi muistomerkkinä tamperelaisen teollisuuden varhaisesta monipuolisuudesta: Tampere ei ollut vain tekstiili- ja metallikaupunki, vaan myös kehittyneen kemian- ja elintarviketeollisuuden keskus.