Syyskuun 7. päivänä vuonna 1929 Suomea kohtasi yksi sen historian vakavimmista onnettomuuksista, kun matkustajahöyrylaiva HL Kuru upposi myrskyssä Näsijärvellä, Tampereen edustalla. Onnettomuudessa menehtyi 136 ihmistä, mikä tekee siitä Suomen sisävesien historian pahimman haaksirikon. Tapahtuma jätti syvän jäljen Tampereen ja koko maan henkiseen ilmapiiriin.

Tietolaatikko: HL Kurun suuronnettomuus
Tyyppi Sisävesiliikenteen haaksirikko myrskyssä
Onnettomuuspäivä 7. syyskuuta 1929
Uhriluku 136–138 kuollutta matkustajaa ja miehistön jäsentä
Sijainti Näsijärvi (lähellä Siilinkarin majakkaa), Tampere
Ensisijaiset lähteet HL Kurun haaksirikon onnettomuustutkintakomitean mietintö (1929); Vapriikin kuva-arkistot; Aamulehden arkistot

Kuru-laivan taustaa

HL Kuru oli vuonna 1915 rakennettu teräsrunkoinen matkustajahöyrylaiva, joka liikennöi säännöllisesti Tampereen ja Kurun välillä. Laiva oli suosittu kulkuväline reitin asukkaille ja tavarankuljetukselle aikana, jolloin maantiet olivat vielä huonossa kunnossa. Laivan pituus oli noin 29 metriä ja leveys 6 metriä, ja se oli suunniteltu pääasiassa rauhallisille sisävesireiteille.

Kohtalokas syyskuun päivä

Onnettomuuspäivänä Näsijärvellä puhaltaa poikkeuksellisen voimakas myrsky, ja tuulen nopeus nousi hirmumyrskyn lukemiin. Kuru lähti Tampereen Mustanlahden satamasta kohti Kurua iltapäivällä, mukanaan runsaasti matkustajia ja rahtia.

Näsijärven aukealla selällä, Siilinkarin majakan läheisyydessä, valtavat aallot alkoivat vyöryä laivan yli. Voimakas tuuli ja laivan keulan kautta sisään tulvinut vesi saivat aluksen menettämään ohjattavuutensa. Kuru kallistui voimakkaasti ja upposi lopulta erittäin nopeasti vain muutamassa minuutissa.

Pelastustyöt ja seuraukset

Koska onnettomuus tapahtui suhteellisen lähellä Tampereen rantaa, satamassa ja lähialueilla huomattiin tilanne pian. Useat muut alukset, mukaan lukien höyrylaiva Tarjanne, riensivät pelastustöihin myrskystä huolimatta. Myrskyn vuoksi pelastustoimet olivat kuitenkin äärimmäisen vaikeita, ja vedestä onnistuttiin pelastamaan elossa vain 22 ihmistä.

Onnettomuuden syitä tutkittaessa todettiin, että myrskyn lisäksi laivan yläkansirakennetta oli aiemmin korotettu, mikä oli huonontanut sen vakavuutta (metasentrikorkeutta). Onnettomuuden seurauksena Suomessa tiukennettiin merkittävästi matkustaja-alusten katsastus- ja turvallisuusmääräyksiä.

Muisto elää Tampereella

Uppoamispaikan läheisyyteen Näsinkalliolle pystytettiin vuonna 1940 kuvanveistäjä Yrjö Liipolan suunnittelema vaikuttava Kuru-onnettomuuden muistomerkki. Se toimii edelleen paikkana, jossa kunnioitetaan onnettomuuden uhrien muistoa. Kuru-laiva nostettiin onnettomuuden jälkeen ylös, korjattiin ja se jatkoi liikennöintiä aina 1930-luvun lopulle saakka, mutta sen nimeen liittyy ikuisesti Näsijärven synkin iltapäivä.